maanantai 23. toukokuuta 2011

Ensimmäisiä ajatuksia

Olen 31-vuotias sinkkunainen ja haluaisin äidiksi.

Olen erittäin lapsirakas ihminen ja oma lapsi on ollut haaveissa jo teini-iästä lähtien. Miespuolista kumppania ei vain ole näkynyt eikä kuulunut, joten tässä viimeisen vuoden aikana olen leikitellyt ajatuksella, jos alkaisin yksinäni äidiksi. Mitään konkreettista en ole asian eteen vielä tehnyt, asia on pyörinyt toisin sanoen vain omassa päässäni ja ajatuksissani.

Olen siinä iässä, että lähes kaikki ystäväni hankkivat jo omia lapsia. Ovat siis joko raskaana tai jo synnyttäneet. Joka kerta kun kuulen raskausuutisia, niin sydämeni jättää ainakin yhden lyönnin välistä. Monet itkut olen yksikseni itkenyt ja tälläkin hetkellä kirjoittelen tätä kyyneleet silmissä. Tämä asia vaan on niin tärkeä minulle. Jotenkin en tunne itseäni kokonaiseksi ilman omaa lasta.

Minulla ei ole mitään hajua, mistä tämän asian kanssa edes lähtisi liikkeelle. Jotenkin se tuntuu väärältä mennä ja iskeä joku mies ja narrata hänet tekemään unelmastani totta (jos se edes noin helpolla onnistuisikaan), joten jonkinlaisia hoitoja pitää kai sitten harkita, mutta mitä, siitä ei ole mitään hajua.  Onko se edes Suomessa mahdollista hoitojen avulla hankkiutua yksin äidiksi?

Ajattelin tästä nyt koluta läpi erinäköisiä keskustelupalstoja, jos niistä löytyisi neuvoja ja ohjeita, kuinka tällaisessa asiassa voi lähteä eteenpäin.

Olenkohan ihan mielipuoli kun edes ajattelen tällaista? Onko se liian itsekästä alkaa yksin äidiksi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti